Lue tekstit ja vastaa kysymyksiin

Jenna ja äiti Egyptissä

Meillä oli hauska loma äidin kanssa Egyptissä. Olimme päättäneet jo viime kesänä, että lähdemme talvilomalla etelään. Talvi on niin pitkä ja kylmä, että tekee mieli käydä etelässä lämmittelemässä.

Äitini oli käynyt aikaisemminkin Egyptissä, mutta minulle tämä oli ensimmäinen kerta.

Lentokoneessa me aluksi vähän nukuimme, koska lähdimme lentoon kello kuusi aamulla. Sitten söimme hyvän aterian. Viereisellä penkillä istui samanikäinen tyttö Sini ja hänen äitinsä Raija. Ystävystyimme heti. Kun tulimme perille, niin huomasimme, että osuimme yhteen ja samaan hotelliin.

Egyptissä oli kauniit ja kuumat päivät. Meressä oli lämmin vesi ja me Sinin kanssa uimme, otimme aurinkoa ja pelasimme pallopelejä. Iltaisin kävimme ravintolassa syömässä ja tanssimassa. Olipa kiva loma keskellä kylmää talvea!

 

1. Miksi Jenna ja äiti päättivät lähteä Egyptiin?

2. Oliko Jenna ennen käynyt Egyptissä?

3. Millä he matkustivat Egyptiin?

4. Pitikö Jenna lomastaan?

 

Lapin rinteillä

Olen Alex. Viime talvena vietin ihanan loman Lapissa. Minulla on Toomas-serkku. Hän ja hänen isänsä kutsuivat minut mukaansa Lappiin Ylläs-tunturille hiihtolomalle.

Me matkustimme yöjunalla pohjoiseen. Sukset olivat säilytysvaunussa. Juna oli aivan täynnä lomalaisia. Nukuimme aika huonosti, koska juna keikkui koko ajan. Aamulla olimme Rovaniemellä ja sieltä jatkoimme matkaa bussilla.

Asuimme hirsimökissä. Teimme itse ruokaa ja väliin söimme läheisessä baarissa.

Toomaksen kanssa olemme harrastaneet laskettelua jo monta vuotta. Kaiket päivät olimme laskettelurinteessä. Laskettelu on tosi vauhdikas harrastus. Saimme monta uutta ystävää, kun illalla pelasimme hiihtokeskuksessa korttia ja katselimme muiden lomalaisten kanssa yhdessä televisiota. Kävimme pari kertaa myös hiihtolomadiscossa.

 

1. Missä Alex kävi viime talvena?

2. Miksi he nukkuivat junassa huonosti?

3. Miten Toomas ja Alex viettivät aikaa päivällä?

4. Mitä he tekivät illalla?

5. Pitikö Alex talvilomastaan?

 

Raija pääsee Englantiin

 

Eräänä päivänä, kun Raija tuli koulusta, olohuoneessa istui vieras täti. Äiti sanoi, että tädin nimi on Elli ja hän on äidin serkku. Elli-täti asui Tammisaaressa. Hänellä oli tytär, nimeltään Kaija. Sitten täti kertoi Kaijasta. Hän sanoi, että Kaijalla on oma poni ja kirjeystävä Englannissa. Kaijan kirjeystävä Anne oli kirjoittanut Kaijalle ja kutsunut hänet kesäksi Englantiin. Annen isoäiti on kotoisin Suomesta ja hän on kutsunut joka kesä suomalaisen tytön Annen toveriksi. Mutta Kaija on sairastunut eikä voi matkustaa niin kauas.

Elli-täti kysyi Raijalta, haluaisiko hän matkustaa Englantiin, kun Kaija ei voi. Raija halusi, mutta pelkäsi, että matka on kovin kallis. Elli-täti sanoi, että hän on jo ostanut liput. Äitikin lupasi, että Raija saa matkustaa, jos itse haluaa. Voiko elämä olla niin ihanaa? Raija huudahti iloisena.

 

1. Kuka istui olohuoneessa, kun Raija tuli kolulusta?

2. Mitä Elli-täti kertoi?

3. Miksi Kaija vieraili Englannissa joka kesä?

4. Mitä Elli-täti ehdotti Raijalle?

5. Halusiko Raija matkustaa Englantiin?

Lappi

Suomen pohjoisosaa nimitetään Suomen Lapiksi. Lappi on ihmeellinen maa. Kesällä Lapissa ei ole yötä, aurinko paistaa ympäri vuorokauden. Mutta talvi on pitkä ja pimeä. Aurinko ei näyttäydy moneen kuukauteen. Öisellä taivaalla loimuavat revontulet.

Huhtikuussa Lapissa on paras hiihtokausi. Tällöin monet ihmiset matkustavat Lappiin hiihtolomalle.

Lapissa asuu saamelaisia eli lappalaisia. He harjoittavat metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa. Saamelaiset pitävät poron lihasta ja maidosta. Poron nahasta he ompelevat itselleen kenkiä, kintaita, lakkeja ja muita vaatteita. Poroa käytetään myös kulkuvälineenä. Poron ravintona on kesällä ruoho, lehdet, puolukanvarret ja muuraimet, talvella jäkälät. Lapin ihanat maisemat, valoisat kesäyöt ja kalaisat järvet houkuttelevat turisteja.

 

1. Missä Lappi sijaitsee?

2. Ketkä asuvat Lapissa?

3. Millaista on Lapissa?

4. Mitä harjoittavat lappalaiset?

5. Mikä houkuttelee turisteja Lappiin?

 

Uimarannalla

Eräänä aamuna Pauli ja Santeri lähtivat uima-rannalle. Oli kaunis sää. Santeri riisuutui nopeasti ja lähti uimaan. Pauli myös riisui vaatteensa, heittäytyi pitkälleen hiekkaan ja avasi kirjan. Kirja oli mielenkiintoinen ja hauska. Pauli vihdoin katsoi kelloa. Oli jo 12. Santeria ei näkynyt missään. Hän oli varmaankin hukkunut. Pauli alkoi huutaa apua.

Kaikki riensivät etsimään Santeria. Paulikin sukelsi monta kertaa ja etsi ystäväänsä. Lopulta hän väsyi ja päätti levätä rannalla. Yhtäkkiä hän huomasi Santerin, joka sukelteli aivan Paulin vieressä.

- Mitä sinä täällä teet? kysyi Pauli.

- Joku on hukkunut. Autan etsimään.

- Sinuahan tässä etsitään. Luulin, että sinä olet hukkunut.

Kun pojat olivat uineet rantaan, Santeri kertoi: ”Minä uin saarelle asti, väsyin ja nukahdin siellä. Kun heräsin ja lähdin uimaan takaisin, kuulin, että joku on hukkunut. Minä riensin apuun.”

 

1. Mihin pojat lähtivät eräänä aamuna?

2. Kuka luki kirjaa?

3. Milloin Pauli alkoi etsiä ystäväänsä?

4. Missä Pauli näki ystävänsä?

5. Miksi Santeri sukelteli?

 

Pane verbit sopiviin aikamuotoihin. Käytä tarvittaessa passiivia.

1. Minä (käydä) suomalais-ugrilaista koulua jo seitsemän vuotta.

2. (Lähteä, -kö) me kesämökille huomenna?

3. Eilen he (ei, tavata) mummoa.

4. Kun äiti tuli kotiin, Jenna jo (siivota) asunnon.

5. Ennen ruokailua (pestä) kädet.

6. Kesällä (ei, luistella).

 

Elias Lönnrot ja Arhippa Perttunen

Etevä tiedemies ja kansanrunouden keräilijä Elias Lönnrot teki pitkiä matkoja karjalaisiin ja suomalaisiin kyliin. Vuonna 1834 keruumatkallaan Lönnrot tapasi Latvajärven kylässä suuren runonlaulajan Arhippa Perttusen, joka lauloi hänelle runoja kolme päivää paräkkäin.

Lönnrotin mielestä Arhippa oli paras runonlaulaja, mutta itse Arhipan mielestä hänen isänsä Suuri Iivana oli vielä taitavampi laulaja. Arhippa Perttunen oli saanut runot perinnöksi isältään. Hän muisteli, miten pienenä poikana oli käynyt isänsä kanssa kalastamassa ja yöllä nuotion ääressä Arhipan isä ja eräs toinen runonlaulaja olivat laulaneet koko yön.

Arhippa Perttunen oli ahkera työmies. Hän oli koko ikänsä tehnyt raskasta työtä: kyntänyt maata ja kylvänyt viljaa, metsästellyt ja kalastellut. Kun kylässä pidettiin laulukilpailuja, Arhippa pääsi näissä kilpailuissa aina voittajaksi.

Kansanrunoista Lönnrot valitsi parhaat ja pani kokoon eepoksen, jonka nimi on Kalevala.

 

1. Milloin Elias Lönnrot tutustui Arhippa Perttuseen?

2. Ketä Arhippa Perttunen piti itseään taitavampana runonlaulajana?

3. Mitä Arhippa teki isänsä kanssa?

4. Mitä työtä Arhippa teki?

5. Minkä Lönnrot pani kokoon?

 

Valitse oikea vaihtoehto.

1. He hyvin tuntevat Kallea / Kallen / Kallella.

2. Minä soitan Kallelle / Kallella /Kalle.

3. Minä tilaan teatteriin lippu / lipun / lippua.

4. Isä tulee kotiin iltaisin / illalla / illalle.

5. Minä haluan soittaa Helsinkiin / Helsingiin / Helsingissä.

6. Osta leipää kaupassa / kaupasta!

7. Tämä pusero ei sovi minulta / minulla / minulle.

8. Panen pakkasella rukkaset käteeni / käsilleni / käsiini.

9. Juon kahvia maidon kera / maidolla / maitoon.

10. Turisti myöhästyi lentokoneeseen / lentokoneesta / lentokoneelta.